Lapseni huolehtii paljon. Milloin kyse on ahdistuksesta?
On tavallista, että lapset tuntevat huolta ja pelkoa, ja usein huoli menee ohi itsestään. Jos pelko on niin voimakasta, että se näkyy joka päivä ja vaikuttaa arkeen, kyse voi olla ahdistuksesta, ja sekä lapsi että vanhemmat voivat tarvita apua. Hakeutukaa hoitoon, jos huoli tai ahdistus vaikuttaa lapsen arkeen ja sitä on vaikea hallita (1177).
Mitkä ovat lasten ahdistuksen tavallisia merkkejä?
- Itkee helposti tai saa usein kiukunpuuskia.
- Vaikuttaa levottomalta, ärtyisältä tai on vaikea keskittyä.
- On vaikea nukahtaa.
- Vetäytyy tai on vaikea tavoittaa.
- Reagoi yhtäkkiä eri tavalla, ei esimerkiksi enää uskalla olla yötä kaverilla tai jäädä yksin kotiin.
- Tuntee sen kehossa: vatsakipua, pahoinvointia, sydämentykytystä, painetta rinnassa tai palan kurkussa.
Miten voin auttaa lastani?
- Ottakaa huoli vakavasti alusta asti ja ottakaa selvää ahdistuksesta. Silloin voitte tukea paremmin.
- Kannustakaa lasta rohkeuteen ja tekemään askel kerrallaan sitä, mitä hän pelkää. Ahdistusta aiheuttavien asioiden välttely yleensä vahvistaa ahdistusta.
- Asettakaa kohtuullisia tavoitteita. Harjoittelu ahdistuksesta huolimatta voi vahvistaa itseluottamusta.
- Suuttuminen on inhimillistä, mutta jo valmiiksi pelokkaan lapsen torumisesta ei ole apua.
- Terveelliset rutiinit auttavat: ruoka, liikunta, uni ja lepo. Liikunnan on todettu auttavan erityisesti ahdistukseen ja alakuloon.
- Lasten ahdistus johtuu hyvin harvoin huonosta vanhemmuudesta. Hakekaa tukea myös itsellenne, jos tarvitsette sitä.
Miten ahdistusta hoidetaan?
Hoito sovitetaan lapsen ikään, ja se toimii yleensä parhaiten, kun vanhemmat osallistuvat. Hoito alkaa tiedolla ahdistuksesta, ja suositeltu hoito on kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), usein asteittaisella altistuksella. Lääkitystä voidaan lisätä, jos KKT ei riitä. Ahdistuneisuushäiriön diagnoosiin oireiden on yleensä täytynyt kestää vähintään kuusi kuukautta.
Kokeilkaa tällä viikolla
- Varatkaa joka päivä kymmenen rauhallista minuuttia juttelulle, esimerkiksi koulumatkalla tai nukkumaan mennessä.
- Nimetkää tunne yhdessä: ”Kuulostaa siltä, että olet huolissasi…”
- Suunnitelkaa tälle viikolle yksi pieni rohkea askel ja kehukaa yrittämistä, ei lopputulosta.
Milloin hakea apua
Hakekaa apua, jos huoli tai ahdistus vaikuttaa arkeen, kouluun, uneen tai ystävyyssuhteisiin tai pelkäätte sen vaikuttavan lapsen kehitykseen. Ruotsissa voitte soittaa numeroon 1177 ja kysyä, minne kääntyä; apua saa lastenneuvolasta (alle 6-vuotiaat), nuorisovastaanotoilta ja lasten- ja nuorisopsykiatriasta (BUP). Alle 18-vuotiaat Ruotsissa voivat soittaa tai tekstata Brisille numeroon 116 111 milloin tahansa. Ruotsin ulkopuolella ottakaa yhteyttä omaan lääkäriin tai paikalliseen terveydenhuoltoon. Hengenvaarassa soittakaa heti 112 tai paikalliseen hätänumeroon.
Lähteet
Lähteet on linkitetty alkuperäisellä kielellään.